Uskonnon pääpiirteet ja ruoka-säädökset
Hindulaisuuden keskeinen periaate on väkivallasta pidättäytyminen ja elämän kunnioittaminen. Sitä pidetään maailman vanhimpana uskontona. Hindulaisuuteen sisältyy laaja kirjo erilaisia oppijärjestelmiä, suuntauksia ja filosofioita, jotka poikkeavat toisistaan merkittävästi noudattaen erilaisia rituaaleja ja kirjoituksia.
Perinteisen hindulaisen ajattelutavan mukaan elämällä on neljä sallittua päämäärää; nautinto (kama), vauraus (artha), velvollisuuksien noudattaminen (dharma) ja pelastus (moksha).
Puhtaus on erittäin hallitseva ajattelumalli Intiassa ja se vaikutta vahvasti kastijärjestelmän hierarkkisen ajattelun taustalla. Brahmaaneilla (papit ja oppineet) on korkein status, koska ne elävät rituaalisesti puhtainta elämää. Kastijärjestelmän hierarkia perustuu siis puhtauden hierarkialle. Ruoanlaitto, syöminen, henkilökohtainen puhtaus ja palvonta ovat kaikki asioita, joita puhtauskäsitykset säätelevät voimakkaasti.
Hinduille ruokailu on pyhä ja juhlallinen tapahtuma. Naiset tekevät ruoan ja sen valmistukseen käytetään paljon aikaa ja yksinkertaisia raaka-aineita. Käytetään paljon riisiä, kasviksia ja mausteita. Jotkut kieltäytyvät toisten valmistamasta ruoasta, koska eivät voi olla varmoja sen 'puhtaudesta'.
Suurin osa hinduista on kasvissyöjiä. Kasvissyöntiä pidetään henkisyyden merkkinä. Eläimen lihaa ja verta pidetään epäpuhtaina. Lehmää pidetään pyhänä ja etenkin sen lihaa vältellään. Veda-kirjallisuus ylistää lehmää, joka itselleen mitään vaatimatta antaa ihmiselle "ravitsevaa nektaria".
Myös alkoholia pidetään epäpuhtaana, mutta se on silti Intiassa sallittu päihde. Sama pätee tupakkaan.
Kastittomat tai alempiin kasteihin kuuluvat saattavat käyttää lihaa, maitotuotteita, kananmunaa, kalaa tai kanaa.
Tietyt elintarvikkeet luokitellaan 'kuumiksi' tai 'kylmiksi' suhteessa niiden vaiukutukseen kehoon ja tunteisiin. Kuuma-kylmä epätasapaino voi häiritä kehon energian tasapainoa ja aiheuttaa sairastumista.
Lähteet:
